Tutkimusartikkelit

Distance to green space and physical activity: a Danish national representative survey. Toftager, ym. (2011). Journal of Physical Activity and Health 8, 741-749.

Tanskalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin viheralueiden etäisyyden yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen isolla väestökyselyllä. Vastaajat, jotka asuivat yli kilometrin päässä viheralueesta, käyttivät viheralueita harvemmin liikuntaan ja kuntoiluun kuin alle 300 metrin päässä viheralueista asuvat. Lisäksi lihavuus oli yleisempää yli kilometrin päässä viheralueista asuvilla.


Health promoting outdoor environments--associations between green space, and health, health-related quality of life and stress based on a Danish national representative survey. Stigsdotter, ym. (2010). Scandinavian Journal of Public Health 38, 411-417.

Tanskalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin viheralueiden yhteyttä terveyteen, elämänlaatuun ja stressiin isolla väestökyselyllä. Huonompi koettu terveys ja elämänlaatu havaittiin vastaajilla, jotka asuivat yli kilometrin päässä viheralueesta verrattuna lähempänä asuviin. Lisäksi henkilöt, jotka raportoivat vähäisemmästä stressistä vierailivat stressaantuneita useammin viheralueilla. Yhtenä selityksenä tälle pidettiin sitä, että osalle vastaajista viheralueilla vierailu toimii stressiä laukaisevana tekijänä.


Association of park size, distance, and features with physical activity in neighborhood parks. Kaczynski, ym. (2008). American Journal of Public Health 98, 1451-1456.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ovatko puistojen koko, erilaisten puisto-ominaisuuksien määrä ja etäisyys puistoihin yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen. Aineistona käytettiin puistojen havainnointia sekä kotitalouksille jaettua 7 päivän liikuntapäiväkirjaa. Kokonaisuudessaan eri kotitalouksista valittiin 380 henkilöä tutkimukseen. Tutkimus osoitti, että puistoja, joissa oli useita ominaisuuksia, käytettiin useimmin liikunta-aktiivisuuteen. Puistojen koolla ja etäisyydellä ei ollut merkitystä. Puistojen ominaisuuksilla oli suurempi merkitys liikunta-aktiivisuuteen kuin puistojen mukavuustekijöillä. Puistojen kävelyreitit/polut osoittautuivat tärkeimmiksi liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä oleviksi ominaisuuksiksi.


Environmental perceptions and objective walking trail audits inform
a community-based participatory research walking intervention.
Zoellner, ym. (2012). International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 9, doi: 10.1186/1479-5868-9-6.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin liikunta-aktiivisuuden ja ulkokävelyreittien yhteyttä. Tutkimuksessa oli mukana 372 ihmistä. Tutkimuksen mukaan ulkokävelyreittien läheisyys, turvallisuus ja reittien varrella olevat mukavuudet olivat yhteydessä aktiivisempaan reittien käyttöön. Lisäksi näiden reittien käyttäjät ylsivät useammin liikuntasuosituksiin verrattuna niihin, jotka eivät säännöllisesti ulkoilleet ulkokävelyreiteillä.


Outdoor environments at three nursing homes. Focus group Interviews with staff.
Bengtsson, ym. (2006). Journal of Housing for the Elderly 19, 49-69.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin hoivakodeissa asuvien iäkkäiden ihmisten kokemuksia ulkoympäristöstä. Menetelmänä käytettiin fokusryhmähaastatteluja, joissa kartoitettiin henkilökunnan näkemyksiä siitä, miten asukkaat kokivat ja miten he käyttivät ulkotiloja. Haastatteluista nousi esiin kaksi pääteemaa. Ensimmäisenä teemaksi nousi "olla mukavasti ulkoympäristössä", joka kuvaa asukkaiden erityistarvetta kyetä ja uskaltaa käyttää ulkotiloja. Teema suosittaa kiinnittämään erityistä huomiota suunnitteluun, joka edistää turvallisuutta ja vaarattomuutta sekä suojaa häiriöiltä ja negatiivisilta vaikutelmilta. Toisena teemana esiin nousi "pääsy ympäröivään elämään". Tämä kuvaa asukkaiden tarvetta arjen tilanteiden vaihteluun, johon liittyy ympäristön inspiroiva suunnittelu. Tämä edistää aistien ja mielen stimulaatiota sekä tarjoaa myönteisiä vaikutelmia.


Nearby nature and long-term care facility residents. Benefits and design recommendations
Kearney & Winterbottom, (2006). Journal of Housing for the Elderly 19, 7-28.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa haastateltiin neljäkymmentä iäkästä ihmistä, jotka asuivat kolmessa eri pitkäaikaishoitolaitoksessa kaupunkialueilla. Heiltä kyseltiin ulkoviheralueiden merkityksestä, ulkoalueiden mukavuuksista ja mukavuuksien käytöstä, ulkoalueilta saatavista hyödyistä sekä alueiden käyttöön liittyvistä esteistä. Tulokset osoittivat, että yleisesti ottaen asukkaat asettivat korkean arvon viheralueille pääsylle ja viheralueet tuottivat heille useita hyötyjä. Tästä huolimatta asukkaat viettivät varsin vähän aikaa ulkoviheralueilla. Ulkoalueille pääsyn esteinä esiin tulivat fyysiset rajoitukset, vähäinen henkilökunnan avustaminen ja tilojen suunnitteluun liittyvät tekijät.

Outdoor wandering parks for persons with dementia. Cohenmansfield, (2007). Journal of Housing for the Elderly 21, 35-53.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin dementiapotilaiden pitkäaikaishoitolaitosten ulkoalueiden ominaisuuksia ja selvitettiin alueiden ominaisuuksien suunnittelun, käytön ja tyytyväisyyden yhteyksiä. Menetelmänä oli survey-kysely laitosten henkilökunnalle. Suurin osa vastaajista arvioi ulkotilat hyödyllisiksi ja että niistä on suuri hyöty niiden käyttäjille. Koettu hyöty oli yhteydessä olemassa oleviin suunniteltuihin ominaisuuksiin kuten huvimajoihin ja alueiden aktiviteettien määrään. Positiivista tekijöistä huolimatta vastaajat arvioivat, että ulkoalueita ei käytetä niin paljon kuin olisi mahdollista. Yhtenä syynä nähtiin asukkaiden turvallisuuteen liittyvät tekijät.

 

Green space, urbanity, and health: how strong is the relation? Maas J, ym. (2006).  Journal of Epidemiology and Community Health 60, 587-592.
Hollantilaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin viherympäristöjen määrän yhteyttä koettuun terveyteen isolla väestöotoksella.  Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän viherympäristöjä oli 1-3 kilometrin etäisyydellä kotoa, sitä parempi oli vastaajien koettu terveys. Etenkin kaupunkialueilla asuvat iäkkäämmät ihmiset näyttäisivät hyötyvän viheralueiden läheisyydestä.

Effects of garden visits on long-term care residents as related to depression. Rappe E & Kivelä S-L (2005). HortTechnology 15, 298-303.

Tutkimuksessa tarkasteltiin viheralueiden elämänlaadullisia vaikutuksia pitkäaikaishoidossa olevilla iäkkäillä ihmisillä. Puutarhassa oleskelulla ja sen näkemisellä parvekkeelta sekä yleisesti luonnon katselulla on suuri merkitys. Puutarhassa oleskelun todettiin parantavan mm. mielialaa, unen laatua ja keskittymiskykyä. 

Urban residential environments and senior citizens’ longevity in megacity areas: the importance of walkable green spaces. Takano T, ym. (2002). Journal of Epidemiology and Community Health 56, 913-918.

Japanilaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin suurkaupunkiympäristön vaikutusta iäkkäiden ihmisten kuolleisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että iäkkäät ihmiset, jotka asuvat kaupunkialueilla, joissa on puistoja ja katujen varsilla puita sekä hyvät mahdollisuudet ulkoilla, elävät todennäköisesti pidempään kuin puistottomilla alueilla asuvat.

Linkit
Kirjallisuus